Osa varmaan on nähnytkin kuistinverhon kuvan keskeneräisten töiden sivulla. Noh, tässä se vielä:
Kuvan perusteella voisi kuvitella kuinka mukava sinisellä kuistilla on istuskella kahvikupin kanssa mukavassa kevätsäässä, ja katsella ulos pihan elämää. Pah. Mitähän meidän kuistilta löytyy, lähinnä siis siltä alueelta joka ei näy kuvassa... n. 35 paria kenkiä hujan hajan, kahdet rattaat, kasa miehen työvaatteita, pakastin, tyhjä hökötys taimille (viettivät muutaman viikon kuistilla totuttelemassa ulkoilmaan), vähän tallinnan tuliaisia, muutama kilo hiekkaa ja paljon paljon muuta.
Kumma juttu sinänsä, kun olen selvästi ilmoittanut mielipiteeni, että kuistin on oltava SIISTI!! Se on ensimmäinen paikka jonka vieraat näkevät. Ja noin kerran päivässä (=360 kertaaa vuodessa) huomautan että pakastimen päällisen ja ympäristön on oltava tyhjä, koska käyn siellä vähintään kaksi kertaa päivässä (hakemassa leipää ja Tinjan mössöjä). Tänä aamuna kun unissani kömmin hakemaan ruispaloja pakastimelta, jouduin ensin raivaamaan kannen päältä miehen työvaattet, kameran, lehden, erinäisiä työkaluja ja avaimet... pakastimen ympärillä oli lisäksi n. 10 paria kenkiä ja jouduin kurottelemaan pakastimeen noin metrin päästä. HERMO TÄSSÄ MENEE VÄHEMMÄSTÄKIN. Tunnetusti olen vielä aamuisin hiukan kärttyisä ennen ensimmäistä kahvikupillista, eikä muut asukkaat ilmeisesti vieläkään tajua sitä. No, jospa tämä tästä kun saan Tinja aamutorkuille ja pääsen nauttimaan Holby Citystä (ihanaa, yes yes, se tulee taas) ja neulomisesta ilman häiriötekijöitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti