torstai 30. marraskuuta 2006

Työ


Se vie kaiken ylimääräisen ajan.... otin vastaan yhden sairauslomatuurauksen, joka kestää vuodenvaihteen yli. Ei ole ajankäyttöongelmia ;) Onneksi tärkeimmät joululahjat on saatu valmiiksi, nyt tarvii tehdä enää pari tilaushommaa loppuun, ja jos aikaa jää, sitten jotain pikkujuttuja. Tilipäiviä tässä kaivataankin -luvassa lähiaikoina kuvia siitä, mitä tapahtuu kun mopo karkaa käsistä..


SNY ilmoitteli jo toissapäivänä että paketti on matkalla. Eilen iltavuoroon lähtiessä yritin avata mailit saadakseni seurantanumeron, mutta kone jumitti. Kävin kuitenkin postissa muilla asioilla, ja kysyin vuorossa olleelta entiseltä työkaveriltani muistaako mulle tulleen mitään pakettia... no ei muistanut siihen hätään. Tänään kävin sitten lähetystenseurannassa kurkkaamassa, ja paketti oli kuin olikin kirjattu meidän postiin 14.35, kun itse kävin siinä 14.20. Nyt odottelen autoa jospa pääsisin hakemaan pakettini. Jännää!!!!

sunnuntai 26. marraskuuta 2006

Tylsää


Kyllä osaa olla masentava ilma! Päivän voi ihan huoletta viettää neulomusten parissa, jos vain pienet antaa mun tehdä mitään...


Unohdin ihan kertoa, että mulla on "uusi" SININEN leivänpaahdin :D Kodinkonevalituspostauksessa kerroin sellaista kaipaavani, ja ystävällinen neulebloggaaja sitten ilmoittikin haluavansa päästä omastaan eroon.... Sattuimoisin hän oli tulossa samalla viikolla tähän ihan meidän nurkille, ja toimitus olikin kotipihalle asti! Kiitos vielä kerran, lapset olivat erittäin onnellisia että saatiin taas paahdin taloon :D NO ei tää kyllä mitään ole verrattuna Susannan uusiin ihanuuksiin :o Nii eikä meidän pesukone toimi enää, se on ihan lopullisesti rikki..... tiskikone toimii toistaiseksi.


Nyt on huolestuttavan hiljaista, joten täytyy mennä tutkimaan mitä tytöt puuhaa.. olis mulla ollut vielä ihan käsityöasiaa, mutta myöhemmin sitten lisää.

torstai 23. marraskuuta 2006

Heipä hei!



Onkin mennyt pitkä aika viime päivityksestä! Vuodatus on ollut nurin aina silloin kun olisin tullut kirjoittamaan, tai sivujen lataus on kestänyt turhan kauan.. Toisaalta olen myös odottanut valoisampaa päivää että saisi kunnon valokuvia...Eilen sitten otin kuvat salamalla,kun ei sitä valoa tunnu tulevan!


Viime viikolla valmistui yksi musta salomoninsolmuponcho kaverille Se päätyi jo uudelle käyttäjälleen enkä tullut ottaneeksi kuvaa. Tein ponchon kahdesta kolmiohuivista v-mallisella kaula-aukolla. Myös kolme joululahjaa pääsi viimeistelyn alle -monta on vielä edessä.


Korialta tuli tehtyä pikku ostoksia..




Kuvassa on myös takana Katiijalta saadut multimohairit, aivan ihanan punaisissa sävyissä :D




Tässä puolestaan ovat Tallinnasta ostetut lehdet ja kirjat.


Ihan Itsessä oli puhetta miten lanka käyttäytyy kun tehdään kerän molemmista päistä. Joku oli vielä huomauttanut että pätkävärjätystä tulee erilaista pintaa riippuen kummasta päästä aloittaa, ja mun täytyy sanoa eriävä mielipide.




Lahkeet on tehty samaan aikaan kerän molemmista päistä, enkä minä näe niitä mitenkään erikuvioisina... tai sitten mun silmissä on vikaa :D Aloitin nämä siis tasona (resori), jatkoin kahdella 80cm pyöröllä tehden lahkeita yhtäaikaa, sitten jatkoin lahje kerrallaan 30cm pyöröllä ja se taisi olla kätevin tapa -paitsi 30cm pyörö ei oikein istu kädessä. Tuossa muuten on keskeneräinen koirahaalari, kaverin muksulle.


Mulla on ainainen ongelma nuo kapeat lahkeet ja hihansuut. Haluaisin tehdä pyörönä, mutta suurin osa 40cm ja tietysti 30cm pyörön puikko-osa on aivan liian lyhyt mun käteen. Näköjään addin 50cm pyörössäkin on tosi lyhyt puikko-osa. Olenkohan oikeassa, että jossain 40cm tavispyörössä olis normaalinkokoinen... täytyy oikein kaivaa ja katsoa, tai sitten voi olla että muistan väärin.


Blogeissa kiertää kiva kuvameemi. Onkin ollut hauska nähdä muiden kuvia, mutta itse en siihen osallistu tämän kamalaakin kamalamman kaaoksen keskeltä. Bonuksena saatte kyllä lankanurkkauksen kuvan siinä kunnossa kuin se yleensä on (onneksi alin taso ei näy tässä kuvassa ;)



Tuolta puuttuu nuo keskeneräiset työt jotka esiintyvät muissa kuvissa. Meillä asuu ne kaksi termiittiä, joten kaikki pitää tallentaa mahdollisimman ylös tuhojen välttämiseksi....


Jaksatteko vielä yhden jutun? Pari keskeneräistä työtä...




Lepakkolapaset seiskaveikasta ja liisasta sekä pääkallokämmekkäät seiskaveikasta ja jostain tuntemattomasta langasta. Taapero näköjään ehti napata kaksi puikkoa irti, argh.... 

torstai 16. marraskuuta 2006

Minä



Synnyin 1973 Lahden puolella,  vaikka Hollolassa asuttiinkin. Pikkuveljeni syntyi pari vuotta myöhemmin. Koko lapsuuden ajan asuimme samassa kerrostalossa erään suksitehtaan lähistöllä;)  Äiti oli perhepäivähoitaja ja isä automekaanikko. Jo ala-asteella innostuin käsitöistä, ja kuudennelle muistan tehneeni koulun käsityötunneilla puseron (tehtiinköhän silloin enemmän käsitöitä kuin nykypäivänä -vai olikohan meitä vain muutama jotka puseron tekivät ja muut jotain helpompaa...?) Ratsastus ja hevoset veivät kaiken vapaa-aikani seiskalle asti, sitten hoitohevosen myynnin myötä innostus loppui. Yläasteen jälkeen kävin vuoden kauppaoppilaitosta, mutta kesän ja rahan makuun pääsyn jälkeen jäinkin töihin kauppaan ja jätin koulun kesken.

Muutin ensin vuokralle parin kilometrin päähän "kotoa" ja siitä sitten Lahteen kun tuli tarve isommalle asunnolle. Pari vuotta ehdin olla töissä kaupan alalla, kun 1993 syntyi poika ja 1995 tyttö. 1997 käänsin uuden sivun elämässä, erosin miehestä ja lähdin jatkamaan koulua. 1999 valmistuin taloushallinnon merkonomiksi, ja siitä suoraan jatkoin ammattikorkeakouluun. Amk:n toisena vuotena palasin osa-aikaiseksi töihin, joten yksinhuoltajana elämä oli aika juoksemista, koulun, töiden ja lasten kanssa. Siitä kuitenkin selvittiin, ja 2003 valmistuin tradenomiksi kansainvälisen yritystoiminnan linjalta. Opiskelu oli osittain englanniksi, ja pakollisena oli yksi ylimääräinen kieli. Itse aloitin jo kauppiksessa venäjäjän ja amk:n aikana luin yli 10 opintoviikkoa sitä sekä saksaa. Ranskaakin aloittelin, mutta ei oltu samalla aaltopituudella opettajan kanssa ja jätin kesken (no oli siinä muutenkin elämässä ongelmia silloin ja pidinkin vähän taukoa koko koulusta) Opiskeluaika oli mukavaa, vaikkakin kiireistä. Innolla osallistuin ulkomailla järjestettyihin kursseihin, ja olenkin ollut Virossa, Italiassa ja kaksi kertaa Venäjällä 5pv/kurssi opiskelemassa ;)

Valmistumisen aikaan muutimme tähän rintamamiestaloon uuden mieheni kanssa ja aloin hakemaan mielenkiintoisempaa työtä. No, eipä löytynyt ja kun sain kuulla jääväni pian äitiylomalle, päätin jäädä vanhaan työpaikkaani toistaiseksi ;) Tytöt syntyivät siis 2004 ja 2005, ja syksyllä päätin jäädä hoitovapaalle ainakin ensi kesään asti. Niinpä niin, hoitotuellahan ei pitkälle pötkitä, joten olen sitten ollut töissäkin tässä syksyn mittaan-välillä enemmän ja välillä vähemmän. Itse asiassa työ jopa tuntuu tällä hetkellä ihan mielekkäältä, kun voi ottaa töitä vastaan silloin kun pystyy, mutta lapsia ei tarvi viedä tarhaan. Työnantajani on yksi suurimmista kaupparyhmittymistä, (jossa aloitin jo 17-vuotiaana), ja nyt hoitovapaan aikana teen tuurauksia alueen eri myymälöissä.

Käsitöitä olen tehnyt siis ihan pienestä asti, tuottelian kausi oli ilmeisesti silloin kun isommat oli pieniä (ei ollut nettiä viemässä tehokasta työaikaa). Uusi herääminen tuli 2004 jäädessäni äitiyslomalle, kun löysin blogit ja neulontalistan.

Miehellä on kaksi tyttöä ennestään, joten meitä pyörii täällä minun ja miehen lisäksi 1-ja 2-vuotiaat taaperot, +  vaihtelevalla kokoonpanolla 11-, 12- ja 14-vuotiaat tytöt sekä 13-poika  (voi poikaparkaa...)

Lapset huutaa ruokaa, joten en nyt ehdi edes tarkistaa kirjoitusvirheitä.... Ensi kerralla jotain käsityöjuttujakin!

tiistai 14. marraskuuta 2006

Kodinkonehelvetti


Viime aikoina on ollut vähän huonoa tuuria...


13v pesukone sanoutui irti palveluksesta kolmisen viikkoa sitten. Valittakaa vain kuinka ikävä on pestä pyykkiä, tietäisittepä mitä se sitten on kun kone ei toimi!! Anoppi pesi silloin tällöin koneellisen, mutta viikonloppuna multa paloi jo pinna. Onpas pikkasen hankalaa lähteä parin taaperon kanssa jonnekin pyykkäilemään.. olin alusta alkaen sitä mieltä, että se remmi (joka rumpua pyörittää) on mennyt poikki, että ei VARMASTI ole iso juttu vaihtaa se uuteen (iskä teki sen kerran tuolle samaiselle koneelle n. 7v sitten).


Sunnuntai aamuna sain ukon sitten potkittua alakertaan katsomaan sitä konetta ihan kunnolla, siis että avasi ja tutki sitä. Joopa joo... sieltähän ei ollut kuin se remmi pois paikaltaan -> 5min ja kone oli korjattu. Ja SEN VIIDEN MINUUTIN TAKIA MULLA ON HERMO MENNY SATAAN KERTAAN. Arvatkaa huviksenne paljon 6 + 2 ihmistä saa pyykkiä aikaiseksi kolmen viikon aikana? Noin 20 koneellista (Kiitos Katjan niitä ei ole enää niin paljon).


Tiskikone 11v sanoi sopimuksen irti seuraavalla viikolla. Yks kaks mitään ei tapahtunutkaan, vaikka kuinka painoi nappia ja valitsi ohjelmaa...Ja sitä yritettiin puolisen tuntia käynnistää. Viikon verran tiskailin (jälleen kerran 6+2 ihmisen jälkiä), kunnes päätin painaa koneen virtanappia. Kas vain, sehän käynnistyi. Jännityksellä olemmenkin muutaman kerran täyttäneet konetta, koska sitä ei tiedä käynnistyykö kone silloin kun minä haluan.... Ei ole maailman mukavinta hommaa tyhjentää konetta likaisista astioista :o (arvatkaa onko mies edes katsonut mikä siinä voisi olla vikana....)


Tiskikoneen kanssa samalla viikolla alkoi 6v kahvinkeitin kiukuttelemaan. Siinä on sellainen ei niin perinteinen käynnistysnappula, joka siis sammuu itsekseen. Joinakin aamuina riittää yksi painallus, joskus niitä tarvitsee useamman (varsinkin silloin kun on kiire).


Viime viikolla Tinja käsitteli vähän leivänpaahdinta (ikä tuntematon, läähemmäs 10v kuitenkin) ja siitä nousee nykyään vain käryä. Siellä on ilmeisesti paahdettu jotain muuta kuin elintarvikkeita. Ei ole tarvinnut paahtaa leipää, ei.


No, mä voisin kyllä ostaa sinisen kahvinkeittimen ja leivänpaahtimen, jos jostain kohtuuhinnalla löytyisi ;)  Tämä ei varmasti lopu tähän. Onhan meillä vielä jäljellä kaksi tietokonetta, kolme telkkaria, pari digiboxia, auto (joka olisi jo yhtä 70e juttua vailla...) pari digikameraa, yksi hyvä imuri ja melkein 10 kännykkää. Kai niistä joku vielä hajoaa????  Palailen asiaan tarvittaessa :D

perjantai 10. marraskuuta 2006

Tallinnassa


Keskiviikkona suuntasimme siis Tallinnaan. Merenkäynti oli kamala, ja menomatka menikin vähän ikävissä merkeissä.... en kyllä muista koska olisin voinut pahoin laivassa aikaisemmin :o  Onneksi olo helpottui heti maihin päästyä. Ensimmäiseksi pysähdyttiin Sadamarketissa, josta kävin hakemassa kolme vyyhtiä villaa:


 


Maksimarketista pari kerää neonlankaa 1,4e lepakkolapasiin ja Rimistä Red Heartin Mozartia n. 1,5e kerä.


 


Jaama-torilta ja vieressä olevasta pikkuliikkeestä (Põhja2) merinovillaa n. 1,6e/100g ja Addeja n. 3,2e. Punaiset lähtevät Riikalle.




Apollo-kirjakaupasta Kirikintaat 1 & 2 ja eri lehtipisteistä muutama lehti. Näistä kuva myöhemmin..


Ostin reissulta myös pari puseroa itselle ja pikkuisille vähän vaatteita. Niin ja karkkia tietty. Takaisin tullessakin laiva keinui ja hyppi, mutta onneksi kestin sen hiukan paremmin...


Tässä vielä viime viikon Menitan ostokset, Tahitia 50cnt/kerä, Alpacaa ja kauan kaivattuja nallejakin löytyi :D




Kiitos eilisille neulojille seurasta. Seuraava tapaaminen onkin vasta tammikuun 15pv, joka on maanantai, ja tästä lähtien tapaamiset ovat joka kuukauden kolmas maanantai. Joulukuussa kaikilla on varmaan kiireitä, joten jätetään se suosiolla väliin.

keskiviikko 8. marraskuuta 2006

Neulontaseuraa...


...olisi huomenna taas tarjolla Heinissä, alkaen klo 17.00. Toivottavasti mahdollisimman moni tulee ;) Mulla on mukana muutama tuliaisjuttu selailtavaksi:D


Arvatkaa hyytyikö hymy, kun isompi neiti (2v1kk) oli yhtenä päivänä piirrellyt litteään näyttöön cd-merkkaustussilla -ei vain yhtä viivaa vaan täyteen sotkua? Tai kun seuraavana päivänä sama neiti oli työntänyt syöttötuolin jääkaapin eteen, kiivennyt kaapille, ottanut soijakastikkeen ja kaadellut sen pitkin pöytiä -lopuksi oli sujuvasti laittanut tyhjän pullon takaisin kaappiin.


Huomenna raporttia matkasta. Jos vaan ehdin. Pitää käydä vähän asioilla ja ehtiä neulontatapaamiseenkin illalla, mutta yritetään! Ja kiitos kaikille onnitteluista.

maanantai 6. marraskuuta 2006

Vuosi sitten tapahtui mukavia...



...muistattekos tämän?
     
Tälläinen pakkaus siitä pienestä peikkotytöstä on sitten vuoden aikana kasvanut:
  
Osaa kiukutellakin.... kuten myös isosiskokin...
 
Sinna seisoo jo hetkiä ilman tukea, mutta ei vielä kävele. Sohvasta kiinni pitäen tosin melkein juoksee.. Sanoo poppa (meillä puulämmitys), kato, pallo ja äittä. Ihana pikkuneiti. Tai ei niin pienikään, isosisko on vain vajaan kilon painavampi ;)

Käsityöjuttuja joskus toiste, Menitan jututkin on vielä kuvaamatta... Viime postauksessa oli muutama hauska kommentti, kiitos, kyllä nauratti :D

keskiviikko 1. marraskuuta 2006

Matkalla


Voihan sitä parisuhdetta hoitaa Tallinnan sijasta nelostielläkin ;) Eli laivathan eivät kulkeneet, ja jouduimme siirtymään satamassa suunitelmaan B. Tämä B suunniteltiin tosin vasta matkalla Helsinkiin.


mies: Onko Helsingissä jotain missä pitäis käydä, jos onkin aikaa....?


minä:eiiiii..... Tai no..... korkeavuorenkadulla vois käydä.......


mies: no mikä siellä on?


minä: öö no lankakauppa....


mies: jaaha (ei ollut yhtään yllättynyt..)


Elikkä matkalla koettua:


Menita: Lankaa, lankaa ja lankaa. Mutta jotain puuttu, ei sykähdyttänyt niin kuin odotin.


Makasiinit: En ole aikaisemmin nähnytkään. Enkä siis nähnyt nytkään kuin jäännökset.


Ikea ja Bauhaus: Näihin mennessä pitää olla paljon euroja ja/tai itsehillintää. Jälkimmäistä osoitin kunnioittavassa määrin -tällä reissulla.


Oikorata: no olenhan mä sen nähnyt, mutta että junakin siinä... tosin VR voisitko ensi kerralla odottaa että ollaan vähän paremmalla kohdalla junan tullessa, jotta näkisi paremmin. Voitais ajaa ihan vieressäkin joskus :)


Joululahja: matkalla Lahti-Hki-Lahti ehtii valmistaa yhden joululahjan. Tosin edellyttää hieman mutkia kotimatkalla.


Lidl: Oltaisiin menty Mäntsälän Lidliin, mutta siellä oli sähkökatkos (luonnonvoimat eivät ole tänään suosiollisia meitä kohtaan..) Nii, eikä meidän Lidlissä ollu sitä jogurttisalaattikastiketta vieläkään, argh.


6 tuntia ilman lapsia kaksistaan miehen kanssa. Outoa. No, ensi maanantaina uusi yritys.