...maailman paras ystävä. Ystävä, joka osaa lukea mua niin hyvin, että huomaa jo muutamasta sanasta että nyt kiristää ja pahasti. Ilmoitti ottavansa kaksi pienintä sinne viikonlopuksi. Hiljaisuutta. Unta. Olemista. Ehkä en edes neulo! Kyllä tämä tästä, nyt jo olo on huomattavasti parempi.
Takana on tosissaan kymmenen päivän työputki ilman vapaata, unettomia öitä, huolta muiden terveydentilasta, sata tekemätöntä asiaa ja sitä samaa kotihommaa joka päivä. Joskus ne voimavarat vaan loppuu. Nyt alkoi onneksi parin viikon loma, sillä poikkeuksella että ma ja ti menen inventaarioihin. Ja sen jälkeen varmaankin Vaajakoskelle pariksi päiväksi.
Maanantaina Korialle, jossa on myös lankavaihto. Ottakaahan mukaan ne langat jotka eivät juttele sulle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti